Infrastructure management in multicloud environments

With the increasing number of cloud service providers and data centres around the world, cloud services users are becoming increasingly concerned about where their data is stored and who has access to the data. The legal reach of customers’ countries does not expand over the country’s borders without special agreements that can take a long while to get. Because it is safer for a cloud service customer to use a cloud service provider that is domestically legally accounta-ble, customers are moving to using these cloud service providers. For the case company this causes both a technical problem and a managerial problem. The technical problem is how to manage cloud environments when the business expands to multiple countries, with said countries customers requiring that the data is stored within their country. Different cloud service providers can also be heterogeneous in their features to manage infrastructure, which makes managing and developing the infrastructure even more difficult. For example, application programming interfaces (API) that makes automation easier can vary between providers. From a management point of view, different time zones also make it harder to quickly respond to any issues in the IT infrastruc-ture when the case company employees are working in the same time zone. The objective of this thesis is to address the issue by investigating which tools and functionali-ties are commonly utilized for automating IT infrastructure and are additionally supported by cloud service providers while being compatible with the specific requirements of the organization in question. The research will help the case organization replace and add new tools to help maintain the IT infrastructure. This thesis will not investigate the managerial problem of case company em-ployees working in the same time zone. The thesis will also not research security, version control, desktop and laptop management or log collection tools or produce a code-based solution to set-ting up an IT environment since further research needs to be done after the tools presented in this thesis have been decided upon. The research does also not investigate every cloud service pro-vider in every country as case company business strategies can change and the size of the thesis would grow too much. Qualitative research method is used for this thesis and the data gathered comes from literature and articles from various source. Both literature and article review provided the theoretical aspects of this research. Data was also gathered by looking at a few countries that have companies whose business is cloud service providing and comparing the findings regarding infrastructure management and automatization. The research is divided into five parts. The first part tries to introduce the background, re-search objective and structure of the research., while the second part tries to explain the theoreti-cal background. In the third part of the research methodology is explained as what material was used and how it was gathered and descriptions of the results, fourth part analyses the results, while the fifth and final part concludes the research

Järjestöavustusten kohdentuminen julkisen sektorin rajapintaan

Selvityksessä kuvataan STEAn järjestöavustusten kohdentumista menoihin ja toimintoihin, joiden voidaan katsoa kuuluvan lakisääteisesti valtion tai kuntien maksettavaksi. Avustettavien kohteiden sijoittuminen julkisen vallan tehtävien rajapintaan on lainsäädännön luonteen ja STEAn tehtäväkentän vuoksi väistämätöntä. Ohjaavaan lainsäädäntöön ei ole mielekästä sisällyttää sellaisia ehdottomia säännöksiä, jotka luovat mahdottoman tilanteen lainsäädännön noudattamisen näkökulmasta. Rajapinnan laajuus on 15–20 % kohteista ja 25–30 % avustussummasta. Vain pieni osa tästä paikkaa tai täydentää lainsäädännössä tarkasti määriteltyä palvelua tai on lähellä subjektiivisia oikeuksia. Päällekkäisyys on selkeintä silloin, kun se kohdentuu lainsäädännössä tarkoin määriteltyihin subjektiivista oikeutta muistuttaviin tehtäviin. Se voi myös liittyä julkisen toimijan tapaan järjestää laissa mainittu tehtävä tai hyödyntää puitelainsäännön luomia mahdollisuuksia. Rajapinnan kohteissa päällekkäisyyskysymykset eivät ole lainsäädännöllisiä, vaan julkisten varojen käytön tarkoituksenmukaisuuteen ja toiminnan viestinnälliseen selkeyteen liittyviä. Projektiavustuksilla voidaan edelleen kehittää toimintoja kuntien kanssa, eikä näiden kohteiden päällekkäisyyttä voi perustella samalla tavalla. Avustuslinjauksia tulisi muuttaa sallivammiksi ja tunnistamaan lainsäädännön luonteesta syntyvä rajapinnan tulkintajatkumo. Lisäksi voitaisiin korostaa järjestön ja kunnan yhdessä tekemää nykyistä vahvempaa analyysia toiminnan nivoutumisessa julkiseen palvelujärjestelmää

Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen tilanne ja tulevaisuuden tarpeet

Ikääntyneiden välimuotoisella asumisella tarkoitetaan sellaisia asumisratkaisuja, jotka asettuvat tehostetun palveluasumisen ja kaikenikäisten joukossa olevan tavallisen asumisen väliin. Ikääntyneiden välimuotoinen asuminen täyttää asunnon tavalliset tunnusmerkit ja se tarkoittaa kohteita, joissa asumiseen yhdistyy ikäspesifisiin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Asuminen erotetaan tällöin selkeästi palveluista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tukee ikääntyneiden välimuotoisen asumisen kohteita erityisryhmien investointiavustuksella ja korkotuella, mutta kohteet voivat olla myös vapaarahoitteisia vuokra- tai omistusasuntoja. Raportissa esitellään erilaisia välimuotoisen asumisen esimerkkejä eri tahojen toteuttamina: asukkaiden aktiivisuudesta lähtevät kohteet, kuntien tai kuntayhtymien kohteet, säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen kohteet sekä yritysten vapaarahoitteiset kohteet. Välimuotoista asumista tarvitaan lisää ja kohteiden toivotaan olevan monipuolisia ja perustuvan alueen ikääntyvän väestön ennakointiin ja asukkaiden tarpeisiin. Välimuotoisen asumisen kehittämisessä tulee varmistaa, ettei asumisratkaisujen kehittymistä estetä liian tiukalla sääntelyllä, varsinkaan epätarkoituksenmukaisella henkilöstömitoituksella. Suurissa kaupungeissa ikääntyneiden asumiseen tarvitaan monimuotoisia ratkaisuja. Pienemmissä kunnissa olemassa olevan asuntokannan korjausrakentaminen on ensisijainen vaihtoehto

Kumppanuuspilottien kehittävä arviointi

Kasvupalvelupilottien suunnittelu käynnistettiin vuonna 2018 osana Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa ollutta kasvupalvelu-uudistusta. Uudistus kaatui keväällä 2019 silloisen hallituksen kaaduttua, ja valtaosa aluelähtöisistä piloteista muutti tuolloin tavoitteitaan ja sanoitustaan ”kumppanuuspiloteiksi”. Kehittävän arvioinnin tavoitteena oli tukea pilottien muodostaman kokonaisuuden keskinäistä oppimista. Arvioinnin keskeinen kysymys oli, millaisia oppeja pilotit tuovat TE-palvelujen kehittämiseen oppimistavoitteidensa mukaisesti. Asiakkaiden työllistyvyydestä saatiin runsaasti oppeja. Ostopalvelupiloteissa ja kumppanuuspiloteissa asiakkaiden todelliset tilanteet, toiveet ja tarpeet tulevat entistä paremmin näkyviksi palvelujärjestelmälle. TE-palvelujen organisoitumiseen liittyviä oppeja hyödynnettiin paikallisesti oman organisaation toiminnan kehittämisessä tai kuntakokeiluihin valmistautumisessa. Ostamista kehitettiin piloteissa useilla eri tavoilla. Arvioinnissa suositellaan nykyisen lainsäädännön uudelleenarviointia, haastekilpailujen parempaa hyödyntämistä, verkottavien palvelukokonaisuuksien hankintaa, TE-palvelujen kustannusten tarkempaa analyysiä, palvelujen kehittämisen parempaa johtamista, suunnitteluun ja vaikuttavuuden varmistamiseen panostamista sekä kehittämisen parempaa resursointia ja tukirakenteita. Kumppanuustyö tulisi nostaa keskeiseksi osaamisalueeksi. Työ- ja elinkeinoministeriö, yhteyshenkilö: neuvotteleva virkamies Lari Anttonen, [email protected], puh +358 295 047 08

Työnvälityksen kärkihankkeen pilottien toiminta- ja arviointitutkimus

Toiminta- ja arviointitutkimus on seurannut työnvälityksen kärkihankkeeseen kuuluvien pilottien toteutumista kesästä 2016 syyskuuhun 2017 saakka. Tutkimuksen tavoitteena on tukea TE-toimistoja työnvälityksen tulosperusteisten ostopalvelupilottien toteuttamisessa ja kehittämisessä. Pilotit ovat onnistuneet kokeiluina ja niistä voidaan oppia uusien pilottien jatkokehittelyyn. Pilottien asiakasmäärä on kokonaisuudessaan niin pieni, että merkittäviä johtopäätöksiä ei voi tehdä. Asiakasohjauksen toimivuus on keskeinen pilottien onnistumista selittävä tekijä. Tarkastelujaksolla työllistymistulos on ollut pääasiassa yhtä hyvä piloteista kiinnostuneilla asiakkailla kuin niillä, jotka eivät ole osallistuneet pilotteihin. Yritystoiminnan aloittaminen on ollut piloteissa aitona vaihtoehtona vain osittain. Yrityspalvelupiloteista tuloksellisimpia ovat olleet selkeään tarpeeseen ja tavoitteenasetteluun liittyneet piloti

Kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden ikääntyneiden asumisen valtionavustushankkeiden arviointi

Arvioinnin kohteena olivat 57 Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa vuosina 2020–2023 toteutettua kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden valtionavustushanketta ikäystävällisen asumisen ja asuinympäristöjen kehittämiseksi. Hankekokonaisuus edisti tavoitteena olleita teemoja monin tavoin. Hankkeet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Kuntien viranhaltijoiden tietoisuuden kasvaminen ikääntyneiden asumisesta on yksi tulos. Se muodostaa pohjaa kehittämistoimille sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle. Tulosten hyödynnettävyyttä tuki mahdollisuus määritellä hankkeen sisältö toteuttajan tarpeista. Tämä loi edellytyksiä toimintakulttuurin muutoksen ja uusien toimintamallien syntymiselle henkilöstön osaamisen vahvistumisen kautta. Tulokset siirtyvät käyttöön tuotettujen aineistojen ja erityisesti asumiseen, asuinympäristöihin ja ikääntyneiden asumisen varautumiseen kehitettyjen ratkaisujen ja suunnitelmien kautta. Avustus koettiin hyödyllisenä ja sen toteutusprosessi tuki tavoitteiden saavuttamista. Hyvinvointialueiden käynnistyessä niiden ja kuntien yhteistyössä oli vielä epäselvyyttä. Hyvinvointialueiden toteuttamat hankkeet tukivat muutoksessa. Hyvinvointialueiden ja kuntien roolien selkeyttäminen sekä yhteistyön rakenteisiin panostaminen ovat suosituksia tuleville vuosille. Ikääntyneiden asumisen kehittäminen hyötyisi pitkäjänteisestä valtion rahoituksesta

Ikääntyneiden asumisen kehittämisen hyviä käytäntöjä kunnissa ja hyvinvointialueilla

Tässä julkaisussa kuvataan Ikäohjelmassa vuosina 2020–2023 toteutettujen ikääntyneiden asumisen kehittämishankkeiden hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä kunnista ja hyvinvointialueilta. Kuvaukset pohjautuvat hankkeiden tuottamiin materiaaleihin sekä haastatteluaineistoon. Teemoittain jäsennetyllä esittelyllä tuodaan näkyviksi ikääntyneiden asumisen kehittämisen laaja-alaista luonnetta ja erilaisia ratkaisuja ikäystävällisyyden tukemisessa. Ikääntyneiden kotona asumisen mahdollistaminen edellyttää kuntien aktiivista ja monipuolista asumisen ennakointia ja varautumista sekä toimintamalleja kuntien ja hyvinvointialueiden väliseen yhteistyöhön. Kunta voi tukea ikääntyneitä asukkaita neuvonnalla. Myös erilaisilla avustuksilla voidaan parantaa asuntojen soveltuvuutta ikääntyville. Asuinalueiden ikäystävällisyyden ja yhteisöllisyyden vahvistamisella edistetään arjessa pärjäämistä ja hyvinvointia. Monipuolisen asuntokannan tuottamiseksi hyvinvointialueilla kehitetään sosiaalihuoltolain mukaista yhteisöllisiä asumista ja kunnissa muita välimuotoisia asumisratkaisuja ikääntyneille

Fine particle emissions from sauna stoves : effects of combustion appliance and fuel, and implications for the Finnish emission inventory

Sauna Stoves (SS) are simple wood combustion appliances used mainly in Nordic countries. They generate emissions that have an impact on air quality and climate. In this study, a new measurement concept for comparing the operation, thermal efficiency, and real-life fine particle and gaseous emissions of SS was utilized. In addition, a novel, simple, and universal emission calculation procedure for the determination of nominal emission factors was developed for which the equations are presented for the first time. Fine particle and gaseous concentrations from 10 different types of SS were investigated. It was found that each SS model was an individual in relation to stove performance: stove heating time, air-to-fuel ratio, thermal efficiency, and emissions. Nine-fold differences in fine particle mass (PM1) concentrations, and about 90-fold differences in concentrations of polycyclic aromatic hydrocarbons (PAH) were found between the SS, when dry (11% moisture content) birch wood was used. By using moist (18%) wood, particle number and carbon monoxide concentrations increased, but interestingly, PM1, PAH, and black carbon (BC) concentrations clearly decreased, when comparing to dry wood. E.g., PAH concentrations were 5.5–9.6 times higher with dry wood than with moist wood. Between wood species, 2–3-fold maximum differences in the emissions were found, whereas about 1.5-fold differences were observed between bark-containing and debarked wood logs. On average, the emissions measured in this study were considerably lower than in previous studies and emission inventories. This suggests that overall the designs of sauna stoves available on the market have improved during the 2010s. The findings of this study were used to update the calculation scheme behind the inventories, causing the estimates for total PM emissions from SS in Finland to decrease. However, wood-fired sauna stoves are still estimated to be the highest individual emission source of fine particles and black carbon in Finland

Työkykyohjelman arviointi : Ulkoisen arvioinnin loppuraportti

Työkykyohjelma kuului pääministeri Marinin hallituksen työllisyystoimiin, ja sen tavoitteena oli löytää ratkaisuja olemassa oleviin osatyökykyisten työllistymisen ongelmiin. Ohjelmasta vastasi ja sitä toteutti TEM yhteistyössä STM:n kanssa vuosina 2019–2023. Monet ohjelman toimista ovat kehittäneet palvelujärjestelmän kykyä ja osaamista tunnistaa osatyökykyisten työkyvyn tuen tarpeita entistä paremmin sekä auttaneet TE- ja sosiaali- ja terveyspalveluita yksilöllisten ja oikea-aikaisten palvelujen tarjoamisessa. Varsinkin asiantuntijoiden osaamisen ja resursoinnin vahvistamisessa saavutettiin tuloksia. Ohjelman toimenpiteet vaikuttivat osatyökykyisille sopivien työpaikkojen syntymiseen välillisesti luomalla edellytyksiä entistä osallistavammille työmarkkinoille. Osatyökykyisiä koskeva tilannekuva on toistaiseksi hajanainen. Ohjelman hyvien tulosten jatkuvuutta tulee tukea huomioiden muuttuva toimintaympäristö. Tämä edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä, johdon sitoutumista ja resursseja. Työnantajiin liittyvien tukitoimien ja kysynnän luomisen näkökulmien tulisi liittyä vahvemmin kokonaisuuteen. Suomeen tarvitaan poikkihallinnollinen tilannekuva työllisyysasteen vahvistamiseksi ja osatyökykyisten tilanteen parantamiseksi. Työttömien osatyökykyisten työllistämisen edistäminen edellyttää jatkossakin ohjelmamuotoista tai vastaavaa jatkuvuutta ylläpitävää kehittämistä